maanantai 1. helmikuuta 2010

Florida part 2

Lätkämatsin jälkeen luvassa oli aikainen herätys ja ajomatka vastakkaiseen ilmansuuntaan, tällä kertaa kohti Floridan itärannikkoa. Koko päivä oli tarkoitus käyttää Kennedy Space Centerissä ennen uudenvuoden juhlallisuuksia. Erilaisista nähtävyyksistä Kennedyn avaruuskeskus nousi ehkäpä koko Floridan reissun ykkösjutuksi. Ihmistungosta ei ollut, sää oli erinomainen ja paikka historiallisesti sekä kiinnostava että sivistävä. Jokaisen Florida-matkaajan must see siis (voi että tätä viimeisen blogikirjoituksen sanaleikittelyn hurmiota).

Kennedy Space Centerissä konkretisoituu kyllä hienosti se, mitä saadaan aikaan kun vain halutaan ja siinä samalla unohdetaan sellainen pieni yksityiskohta kuin raha. Budjetti oli 60-luvulla rajaton ja tuon vuosikymmenen teknologiset saavutukset ovat kirjaimellisesti jokaisen turistin käsin kosketeltavissa. Kuivasta museosta ei voi pahalla tahdollakaan puhua, kiertoajelut ja dokumentit olivat äärimmäisen mielenkiintoisia. Esimerkiksi Apollo 11:sta laukaisua matkiva esitys oli vaikuttava: komentokeskus oli tarkka replika alkuperäisestä, radioviestintä autenttista ja jopa ikkunoiden helinäkin oli laukaisun hetkellä mallinnettu siististi. About siltä sen oli insinöörismiesten näkökulmasta joskus pakko tuntua. Harmi, ettei valokuvat täysin välitä tuota tunnelmaa. 

Keskuksessa näkee kyllä erilaisia kantoraketteja, kuumoduuleja, astronauttien pukuja, laukaisualustoja, kansainvälisen avaruusaseman osia yms. tilpehööriä sen verran vakuuttavat määrät, että siinä varmasti paatuneinkin foliohattu pyörtäisi salaliittoteoriansa kuuseikkailuista. 

Ainut marmattaminen tuli paikallisista seitsemän dollarin astraalihodareista, joilla oma nälkä piti saada tyydytettyä. Ei liikaa gourmeta makuhermoille.

Ja koska kyseessä oli vuoden viimeinen päivä, Kennedyn jälkeen aloimme valmistautumisen uuden vuosikymmenen vastaanottamiseen. Lopullisena suuntana meillä oli Orlandon keskusta, johon oli rakennettu Times Squaren putoavaa palloa matkiva appelsiini (Floridassa kun ollaan). Ei ihan päästy alkuperäisen tasolle, mutta puolilta öin kesävetimet päällä hikoilu oli sentään uusi uudenvuoden kokemus. 

Tästä eteen päin ilmat sitten viilenivätkin huomattavasti, kun Florida sai osansa itäisen rannikon kylmästä rintamasta. Vaan eipä matkaakaan enää ollut jäljellä kuin pari päivää ja rusketus oli jo saatu, joten emme murehtineet asiaa liikoja. 


Jo Orlandon matkan alussa meille suositeltiin paikallista Tastings-ravintolaa, jonka erikoisuutena on erilaiset viinit ja juustot. Nyt oli sen aika. Mitään eksperttejä ei kukaan meistä em. alueilla ole, mutta ei se mitään meinaa. Tastingsissä jokaiselle lyötiin oma sirukortti kouraan, ja sillä haettiin itse mitä tahansa viiniä kolmessa eri koossa. Kaikki ostokset tallentuivat kortille, ja koko setti maksettiin lopuksi kerralla. Ideana oli nimenomaan kokeilla erilaisia viinejä itse ilman tarjoilijoiden väsyneitä suosituksia. Kyytipojaksi erilaisia juustoja, ja siinä se ilta rattoisasti menikin. Hauska konsepti.

Seuraavaksi oli vuorossa Universal Studiosin Citywalk, joka yhdistää Universalin kaksi erilaista teemapuistoa. Citywalkin pitäisi olla iltaisin kaupungin menomesta ja sitä kehuivat ennen matkaa niin tutut kuin tuntemattomat. Meitä se ei hirveästi sytyttänyt, joskin hyvää sapuskaa sieltä sai. Vilkkuvia valoja ja muuta viihdemeininkiä kyllä oli yllin kyllin, mutta ehkä tähän mennessä oli jo saanut ähkyn moisesta. 

Viimeinen äksön-päivä ja viimeinen rutistus. Auton nokka kohti Tampaa ja Busch Gardensia, joka on huvipuiston ja eläintarhan risteytys. Tai oikeastaan eläintarhan ja vuoristoratojen risteytys, sillä kaikki huvilaitteet olivat käytännössä erilaisia vuoristoratoja. Ilma oli poikkeuksellisen kylmä, joten suurin osa ihmisistä oli päättänyt jäädä himaan. Niinpä pääsimme nauttimaan melkeinpä tyhjästä teemapuistosta, joka tosin oli osittain jo niin hiljainen, että se sai jo aavemaisiakin fiboja. Noh, eipähän tarvinnut jonottaa mihinkään.


Puisto oli jaettu eri osioihin, joilla jokaisella oli oma teemansa. Erilaisia eläimiä oli laidasta laitaan aina orangeista kengurun poikasiin. Ja olihan ne siistejä vesseleitä.

Eläinten lisäksi erikoisuutena olivat jo mainitut vuoristoradat. Joidenkin listausten mukaan Busch Gardensin vuoristoradat kuuluvat maailman hurjimpien joukkoon, joten lähtökohdat olivat vellihousuille oikein otolliset. Mutta kun sinne asti on tullut niin pitihän sitä nyt kokeilla. Ja kun jonottaakaan ei tarvinnut, niin tulihan niissä monta kertaa käytyä. Paras oli varmasti Sheikra, joka aloittaa ajelun 60 metrin vapaapudotuksella naamat tonttiin päin. Valitettavasti mitkään kuvat tai videot eivät anna oikeutta ko. radalle, mutta tässä youtubesta löytynyt pätkä.

Että näin. Illalla olikin sitten aika pakata omaisuus laukkuihin ja valmistautua kotiin paluuta varten. Viimeisen neljän kuukauden aikana vietimme reissuissa ja hotelleissa yhteensä kuukauden, joten suurin matkustusinto on tältä erää kyllä tyydytetty. Mutta eiköhän se kipinä sieltä taas syty muutaman kuukauden päästä. Matkatavaraa oli muuten yhteensä yli sata kiloa, joka on mielestäni ihan kunnioitettava määrä. Varsinkin kun reissuun lähdettiin 50:llä kilolla.


Se on nyt tämän blogin osalta aika sanoa kiitos ja näkemiin. Hauskaa oli kirjoitella ja palaute oli mukavaa, mutta en olisi kyllä etukäteen uskonut, että tämän kirjoittaminen voisi olla näin työlästä ja aikaa vievää. Pienemmällä itsekritiikillä olisi varmasti tullut enemmän ja huolimattomampaa tekstiä, mutta tyylilleni uskollisena halusin viimeistellä näitäkin tekstejä viimeiseen asti. Näin jälkeen päin kirjoituksia tarkastellessani olen kyllä ihan tyytyväinen, kaikki tuli sanottua mitä tässä muodossa matkasta voi kertoa.


Kunnon taiteilijat tietävät jo ennen ensimmäistäkään kirjoitettua sanaa millä sanoilla teoksensa aloittavat ja päättävät. Minulla ei ole moisesta hajuakaan, sillä olen sanonut jo kaiken. Niinpä lopetan samoilla sanoilla kuin aloitin, sillä ne ovat hyvät sanat. Keskarin paikka.

lauantai 16. tammikuuta 2010

Florida part 1

Koulu Halifaxissa oli pulkassa 18. joulukuuta, jonka jälkeen joulu jo kolkutteli ovella. Suurin osa vaihtareista suuntasi kotikonnuille joulun viettoon, mutta osa – myös me – käytti vuoden lopun reissaamiseen. Meille valinta oli helppo, lentokoneen nokan piti osoittaa lämpimään. Niinpä 21. joulukuuta aloitimme kahden viikon loman Orlandossa, Floridassa.

Tosin, koko itä-rannikkoa sekoittanut lumimyrsky perui alkuperäisen lentomme Washingtoniin. Vaihtoehdoksi annettiin kahden vuorokauden odotus Halifaxissa tai lento Torontoon, ja vuorokauden odotus siellä. Valinta osui Torontoon, johon päästyämme kinuimme välittömästi pääsyä jo buukattujen Orlando-lentojen stand by -listalle siltä varalta, että jotain ei etelän loma kiinnostakaan. Ja niinhän siinä onnekkaasti kävikin, että mahduimme tuurilla lennolle ja vältimme vuorokauden lentokentällä maleksimisen.


No mutta asiaan. Matka oli varattu jo lokakuussa, koska silloin haaviin tarttui huokea paketti lennosta ja neljän tähden hotellista hintaan 500 euroa per kärsä. Odotukset olivat korkealla ja niihin kyllä vastaattiin, hotelli sijaitsi Orlandon keskustassa moottoritien varrella, josta oli vaivaton lähteä mihin tahansa ilmansuuntaan ilman turhaa ruuhkaa. Ja ilmainen vinkki Orlandoon matkaaville. Vaikka suurin osa hotelleista sijaitsee International Drivella (ja jostain kumman syystä porukka sitä suosittelee), on se 7 mailin päästä Orlandosta ja todella ruuhkainen ja näätäinen liikenteen suhteen. Suosittelen keskustaa, auto siellä pitää joka tapauksessa vuokrata niin miksi tehdä homma liian vaikeaksi. Hotellista ei muutenkaan ollut pahaa sanottavaa. Kaikki pelasi viimeisen päälle ja palvelukin oli suomalaisen makuun melkein yliystävällistä.

Kaksi viikkoa on pitkä aika maata auringossa altaalla, joten jokaiselle päivälle keksittiin myös muuta mielekästä tekemistä. Ensimmäinen päivä kierreltiin ja kaarreltiin Orlandon keskustassa ja odotettiin suomalaisten lisävahvistusten saapumista. Äidin ja systerin oli tarkoitus tulla päivää myöhemmin, joten otimme odottelun iisisti ettei paikat revähdä. Oli ko. henkilöiden myötä nimittäin sellainen annos ADHD:ta tulossa, että pakko oli ladata akkuja myös altaalla.

Lopulta hullunkurinen perhe oli koossa ja vuokra-auto alla. Niinpä hurautimme paikalliseen elokuvateatteriin katsomaan Disneyn tämän vuoden uutuuden, luvassa oli The Princess and the Frog. Leffa oli loppuvuonna Avatarin jälkeen Amerikan ylivoimainen kakkonen ja sen kyllä huomasi, meidän lisäksi leffateatterissa oli 5 henkilöä. Noh ei sen väliä, testosteroni ei kärynnyt mutta elokuva oli siitä huolimatta loistava. Vanhan ajan piirretty ilman liikoja tietokone-efektejä, toimii. Ja onhan siinä sitä rakkautta. Saa pitää tyttöystävää kädestä ja hempeillä. Ei ihan luonnollisesti lähtenyt ne omat korvasta korvaan -hymyt, mutta hameväen ilmeistä päätellen elokuvassa oli jotain spesiaalia.

Orlando on Floridan suosituimpia paikkoja keskeisen sijainnin ja monien teemapuistojen takia. Orlandon puistoista valitsimme kahden päivän passit Disneyn puistoihin, joista tsekkasimme legendaarisen Magic Kingdomin jouluaattona (vuoden toiseksi suosituin päivä joulupäivän jälkeen). Porukkaa oli aivan pirusti ja joka paikkaan sai jonottaa, mutta mikäs siinä oli 24 asteen lämmössä ollessa. Aamulla mentiin ja illalla lähdettiin, ja niiden 10 tunnin aikana nähtiin kyllä taatusti kaikki mitä haluttiin. Ja onhan se hieno paikka. Laitepuoli ja yleisfiilis oli toki lapsille tarkoitettu, mutta kyllä sieltä aikuinenkin löysi hämmästeltävää. Ja kaikkien pariskuntien pitää ottaa Tuhkimo-linnan edustalla yhteispotretti. Näin olen ymmärtänyt. Tai näin minulle kerrottiin. (alle en kuitenkaan sellaista laittanut, koska se oli aavistuksen liian kermainen)

Ainiin. Magic Kingdomissa voi myös nähdä erilaisia Disneyn hahmoja, joita halaamaan päästäkseen täytyy jonottaa jotain vartin (Toy Storin cowboy) ja tunnin (Mikki Hiiri) väliltä. Me jonotimme prinsessoja katsomaan, se oli hyvin tärkeää. Miehille tiedoksi, syökää ylpeytenne ja varmistakaa mihin jonotatte. Keiju-jono oli prinsessa-jonon vieressä, joten vietimme ensin allekirjoittaneen jääräpäisyyden takia vartin väärässä jonossa. Ja sanomista tuli.

Jouluaatto ei rapakon takana ole vielä juuri mitään, joten vasta joulupäivänä “vietimme” itsekin joulua. Oudolta tuntui, koska ulkona on kesäkelit ja lumesta/kylmästä ei tietoakaan. Päivä kului uima-altaalla ja ilta joulupäivällisellä, mahtava levähdyspäivä hektisen Disneyn jälkeen.

Ja levähtää pitikin, sillä seuraavana päivänä tiedossa oli ankaraa shoppailua. Ensimmäisen shoppailupäivän valinnassa ei tietenkään käytetty harkintaa, joten suuntasimme paikalliseen outlettiin vuoden vilkkaimpana ostospäivänä. Kanisteri hajosi kyllä kieltämättä heti moottoritiellä. Viimeinen 2 kilometriä vei aikaa rapiat 1,5 tuntia, sillä jokainen halusi ostoksille samaan paikkaan. Lopulta auto oli kuitenkin parkissa ja lyllertäminen tuhansien ihmisten sopassa voi alkaa. Ja sitä porukkaa oli aivan järjettömästi, osassa kaupoissa oli kahta neliötä kohti yksi ihminen. Kassajonotkin mitattiin kymmenissä metreissä, joten oman mielenrauhan säilyttämiseksi käännyin osasta liikkeistä jo ovelta takaisin. Ja ikään kuin alleviivatakseni omaa turhautumistani ostin seitsemän tunnin aikana vain yhden t-paidan (jonka ostin ensimmäisestä kaupasta). Noh, naiset ostivat sitten senkin edestä.

Seuraavana päivänä noudatimme tuttua äksöniä/lepoa -rytmiä, joten vuorossa oli koko päivä lepoa ennen toista Disney-päivää. Toinen valittu puisto oli Disney Hollywood Studios, joka keskittyy elokuviin ja animaatioihin.

Kahdesta Disneyn puistosta tämä oli mielestäni se parempi, sillä siellä oli enemmän tekemistä aikuisille. Eräs mainitsemisen arvoinen kokemus oli Indiana Jones -näytelmä, jossa 40 minuutin esitys kävi läpi kolme erilaista stunttikohtausta ja millaisia kikkoja niissä käytetään. Periamerikkalaista jaarittelua ja hauskuttelua oli ehkä hivenen liikaa, mutta mikä minä olen toisaalta toisen kulttuurin kasvattina arvostelemaan. Sellainen on tuolla ihan normaalia.

Stunttiautojen kaahailu oli samanlainen kokemus, jossa 35 min ohjelma keskittyi autoilla/prätkillä kikkailuun. Hieno tämäkin.

Paras juttu oli ehkä The Great Movie Ride, joka oli vaunuajelu läpi erilaisten elokuvien. Oli villiä länttä ja Maija Poppasta, mutta tyylikkäin juttu oli kyllä Alien. Harmi vaan, että säikyttely oli perheen pienimpien takia melko kesyä.

Ja onhan siellä sitten Kaunotar ja Hirviö -musikaali typistettynä versiona. Se on todella IHANA. Ja juoni on PARAS IKINÄ. Ja voi miten röyhkeä se öykkäri on joka haluaa Bellen väkisin. Mut TOSIRAKKAUS voittaa eikä ole väliä vaikka olisit ulkonäön puolesta ihan täys HIRVIÖ jos oot vaan SISÄLTÄ todella KULTAINEN.

Ja oli siellä muutakin ja pari laitetta jäi näkemättäkin röyhkeiden jonojen takia. 10 tuntia oli tosin ihan tarpeeksi ja illalla ajelimme lentokentälle hakemaan systerin poikaystävän (kaikille kavereille sori), joten vihdoinkin minullakin oli seurassani joku, jota melkein kiinnosti brassijujutsu ja bänditouhut. Yritti varmaan vaan miellyttää, mut sekin kelpasi minulle.


Miehet haluaa tehdä tietenkin miesten juttuja, joten miksipä ei shoppailisi seuraavana päivänä hieman lisää. Turhia wc-käyntejä välttääksemme joimme ennen shoppailua reilut litran proteiinipirtelöt mieheen. Planet Smoothie on oikeastaan vastaava paikka kuin jo kehumani kanadalainen Boosterjuice, ja sieltä tulikin muutamana päivänä haettua vauhtia. 

Seuraava outlet oli eri kuin edellinen, ja sieltä minäkin löysin yhtä sun toista vaatetta. Tuli kyllä hamstrattua kamaa oikein urakalla, mut ei se mitään meinaa niillä alennuksilla.

NHL-peli oli vältellyt aina tähän saakka, mutta 30. joulukuuta tämäkin kohta poistui todo-listalta. Illalla ajoimme Tampaan, jossa Tampa Bay Lightning kohtasi Monteal Canadiensin. Halli oli ehkä ¾ täysi, mutta meininkiä riitti siitä huolimatta. Jostain syystä Montrealin kannattajia oli melkein puolet hallin väestä, ja Tampan kannattajilla oli täysi työ pysyä habsien huutosakin perässä. Mutta meteli oli kyllä käsittämätön, pahimmissa mölykohdissa mietin jopa työntää sormet korviin. Pelistä lähinnä viimeinen erä oli hyvää änärikiekkoa, kun kumpikin hakivat Tampan tasoituksen jälkeen voittoa tosissaan. Montreal kuitenkin korjasi potin jatkoajalla lukemin 1-2. 

Tässä Florida part 1. Toista osaa odotellessa.